Katko – eli Viimeinen tikki – on suomalainen tikkikorttipeli, jossa voittaa se, joka ottaa viimeisen tikin. Ei eniten tikkejä. Nimenomaan viimeisen. Tämä muuttaa koko pelin logiikan.
Peli levisi suomalaisiin koteihin 1900-luvun alussa eurooppalaisten tikkipelien pohjalta. Nykyään se on klassikko suomalaisissa illanvietoissa, perheen yhteisissä hetkissä – ja yksi parhaista tavoista aloittaa korttipelien maailmassa.
Mitä tarvitaan pelaamiseen
Tavallinen 52 kortin pakka ilman jokereita. Muuta erityistä ei tarvita. Pelaajia voi olla 2-10, mutta useimmiten pöydässä istuu 3-6 henkeä.
Paperia ja kynä pisteiden kirjaamista varten. Siinä kaikki.
Korttien jako
Jokaiselle pelaajalle jaetaan 4 tai 5 korttia pelaajamäärästä riippuen. Kaikki 52 korttia jaetaan tasan; jos kortit eivät mene tasan, ylimääräiset poistetaan pelistä.
Kuka jakaa? Se, joka nostaa korkeimman kortin – tai edellisen pelin voittaja. Jakaja vaihtuu myötäpäivään joka kierros.
Pelin kulku vuoro vuorolta
Jakajan vasemmalla puolella oleva pelaaja aloittaa. Hän laittaa minkä tahansa kortin pöytään kuva ylöspäin – se määrää kyseisen vuoron maan. Muiden täytyy vastata.
Tärkein sääntö – maapakko:
Jokaisen pelaajan on pelattava samaa maata kuin aloituskortti. Jos sopivaa korttia ei ole, voi pelata minkä tahansa muun kortin. Mutta silloin tikkiä ei voi voittaa.
Ässä on korkein kortti, kakkonen matalin. Maa ratkaisee kaiken: jos ensimmäinen pelasi herttaa, voittaa ainoastaan korkein hertta.
Tikin voittaa se, joka laittoi pöytään korkeimman aloitusmaan kortin. Hän myös aloittaa seuraavan vuoron.
Kuka voittaa ja miten pisteet lasketaan
Tämä on pelin ydin. Pisteitä antaa vain yksi asia – viimeinen tikki. Kaikki edelliset eivät merkitse mitään.
Se, joka voittaa viimeisen tikin, saa yhden pisteen. Peliä pelataan etukäteen sovittuun pistemäärään – yleensä 3, 5 tai 7 pisteeseen.
Voittaja on ensimmäinen, joka saavuttaa sovitun pistemäärän.
Kakkossääntö – vapaaehtoinen mutta suosittu
Monissa versioissa on käytössä kakkossääntö: jos voitat viimeisen tikin kakkosella, saat yhden sijaan kaksi pistettä.
Kuulostaa pieneltä yksityiskohdalta. Käytännössä se muuttaa kaiken. Pelaajat alkavat säästää kakkosta loppuun – pelin heikoin kortti muuttuu viime hetken yllätysaseeksi. Odottamatonta, eikö olekin?
Tämä sääntö otetaan käyttöön sopimalla siitä ennen pelin alkua.
Yliottopakko – edistyneempi vaihtoehto
Lisäsääntö: jos sinulla on samaa maata oleva kortti, olet velvollinen lyömään pöydässä jo olevan kortin yli. Et siis voi antaa tikkiä halvalla maan kortilla – on pakko pelata korkeampaa, jos se on mahdollista.
Tämä sääntö muuttaa strategiaa merkittävästi. Jos yliottopakko ei ole voimassa, voi rauhassa pelata heikon maan kortin ja pitää vahvat kortit loppuun.
Korttien hallinta – taktiikka pelin jokaisessa vaiheessa
Pelin alku. Heikot kortit kannattaa antaa pois varhaisissa tikeissä – ne eivät auta finaalissa. Tavoitteena on päästä viimeiseen tikkiin vahva aloitusmaan kortti kädessä.
Pelin keskivaihe. Seuraa mitä muut pelaavat. Jos joku toistuvasti ei vastaa maahan – hänen maansa on loppunut. Se on tärkeää tietoa.
Finaali. Ässä ja kuningas ratkaisevat viimeisen tikin. Ne kannattaa säästää juuri tähän hetkeen. Jos kakkossääntö on käytössä – kakkonen odottaa myös vuoroaan.
Pelaajamäärä – miten se muuttaa peliä
Pelaajien määräKortteja kädessäPelin luonne2-35 korttiaEnnustettava, hallittava4-64-5 korttiaKohtalainen yllätysten määrä7-104 korttiaArvaamaton, sattumanvaraisuus kasvaa
Suurella pelaajamäärällä voidaan yhdistää useampi pakka – osallistujamäärällä ei käytännössä ole ylärajaa.
Sääntömuunnelmat – mitä eri porukoissa muutetaan
Vaihtuva korttimäärä: joka uudella kierroksella lisätään yksi kortti käteen. Pelit pitenevät ja vaikeutuvat.
Yksittäinen kierros ilman pisteseurantaa. Yksi peli, yksi voittaja. Toimii hyvin isoissa juhlissa.
Valttiversio – harvinaisempi muunnelma, jossa yksi maa julistetaan valtiksi. Valtti voittaa minkä tahansa muun maan. Joissakin versioissa padat ovat valttina. Taktiikaltaan tämä on jo eri peli.
Yleisimmät virheet
Vahvat kortit pelataan pois pelin keskivaiheessa – ja viimeiseen tikkiin ei enää ole millä vastata. Yleisin häviön syy.
Unohdetaan seurata, mitkä maat ovat muilla pelaajilla loppuneet – ja tehdään virheellisiä laskelmia.
Säännöistä ei sovita ennen pelin alkua. Kakkossääntö ja yliottopakko muuttavat taktiikkaa merkittävästi. Jos niistä ei sovita etukäteen, lopussa syntyy väärinkäsityksiä.
Lyhyesti pääasiat
Katkon oppii viidessä minuutissa. Mutta ensimmäiset aidosti taktiset pelit syntyvät vasta sitten, kun alkaa seurata paitsi omaa kättä myös sitä, mitä pöydältä katoaa. Silloin viimeinen tikki lakkaa olemasta sattumaa.