Valepaska on suomalaisen paskahousun tunnetuin muunnelma, jossa kortit pelataan pöytään kuvapuoli alaspäin – ja pelaaja kertoo itse, mitä hän muka pelasi. Valehtelu on sallittua. Kiinnijääminen maksaa.
Peli sopii 3-5 pelaajalle. Siihen tarvitaan tavallinen 52 kortin pakka ilman jokereita. Yksi kierros kestää yleensä 15-30 minuuttia pelaajamäärästä riippuen. Peli tunnetaan myös nimillä kusihousu ja kusetuspaskahousu – nimi vaihtelee paikkakunnasta toiseen, mutta säännöt pysyvät pääosin samoina.
Mistä valepaska eroaa tavallisesta paskahoususta?
Perinteisessä paskahousua pelataan kortit kuvapuoli ylöspäin – jokainen näkee tarkalleen, mitä pöytään laitetaan. Valepaskassa kortit menevät pöytään kuvapuoli alaspäin, ja pelaaja vain ilmoittaa mitä pelasi. Tämä ilmoitus ei tarvitse pitää paikkaansa.
Se on koko pelin ydin. Et tiedä, onko naapurisi kortti oikeasti se, mitä hän sanoi. Ja hän ei tiedä, uskotko häntä vai et. Tämä yksi muutos tekee tutusta pelistä täysin erilaisen psykologisen pelin.
Siksi monet suomalaiset pelaajat pitävät valepaskaa ainoana oikeana versiona. Perinteinen paskahousu tuntuu sen rinnalla liian suoraviivaiselta.
Miten peli alkaa?
Korttipakka sekoitetaan huolellisesti. Jokaiselle pelaajalle jaetaan 5 korttia. Loput kortit asetetaan pöydän keskelle kuvapuoli alaspäin – tämä on nostopakka, josta pelaajat nostavat kortteja pelin kuluessa.
Pelin aloittaa se, jolla on kädessään eniten kolmosia. Hän asettaa kolmosen pöytään avopakaksi ja nostaa nostopakasta itselleen yhden uuden kortin. Näin kädessä pysyy aina 5 korttia.
Ei kolmosia kellään? Siirrytään nelosiin, sitten vitosiin – ja niin edelleen. Jos useammalla pelaajalla on yhtä monta kolmosia, aloittaa jakajasta seuraava pelaaja myötäpäivään.
Miten vuoro etenee?
Jokaisella vuorollaan pelaaja tekee seuraavaa:
- Asettaa avopakan päälle yhden tai useamman kortin kuvapuoli alaspäin
- Ilmoittaa ääneen, mitä korttia hän pelasi – rehellisesti tai ei
- Nostaa nostopakasta yhden kortin kätensä täydennykseksi
Pöytään pelattava kortti täytyy olla vähintään yhtä arvokas kuin se, joka on pinon päällä – tai ainakin väittää olevansa. Useamman samanarvoisen kortin voi pelata kerralla, mutta kaikkien täytyy olla samaa arvoa – tai pelaajan väittää niiden olevan.
Kuvakortteja (J, Q, K) saa pelata vain, jos pinon päällimmäinen kortti on 8 tai suurempi. Jos nostopakkaa ei enää ole, kuvakortti käy tyhjälle pöydälle ja kaikkien pienempien korttien päälle.
Miten valehtelu toimii käytännössä?
Kun pelaaja asettaa korttinsa pöytään, kuka tahansa muu pelaaja saa haastaa hänet. Haaste tarkoittaa: ”En usko. Käännetään.”
Kortit käännetään ja katsotaan totuus.
- Pelaaja valehteli – hän nostaa koko avopakan itselleen. Vuoro siirtyy seuraavalle.
- Pelaaja puhui totta – haastaja nostaa koko avopakan itselleen. Rehellinen pelaaja jatkaa uudella kortilla.
Haastaa voi vain viimeksi tehty siirto. Aiempia kortteja ei voi enää kyseenalaistaa – ne on jo hyväksytty.
Tärkeää: jos kukaan ei haasta, siirto hyväksytään sellaisenaan. Pöydässä ei ole tuomaria. Jokainen pelaaja päättää itse, milloin kannattaa epäillä.
Mitkä ovat erikoiskortit ja mitä ne tekevät?
Valepaskassa on kolme erikoiskorttia, joilla on erityisvoimat:
Kakkonen on valttikortti. Sen voi pelata minkä tahansa kortin päälle. Kakkosen päälle käy vain toinen kakkonen. Kakkosta ei voi kaataa kympillä eikä ässällä.
Kymppi kaataa avopakan, jos pinon päällimmäinen kortti on numero 3-9. Kaadetut kortit poistetaan pelistä kokonaan – ne eivät palaa. Kaatanut pelaaja jatkaa uudella kortilla tyhjälle pöydälle.
Ässä kaataa avopakan, jos pinon päällimmäinen kortti on kuvakortti (J, Q tai K). Sama logiikka – kortit pois, pelaaja jatkaa.
Neljä samaa korttia yhdessä kaatavat myös pinon – tämä sääntö on käytössä erityisesti valepaskassa. Käytännössä tämä on harvinainen tilanne, mutta mahdollinen etenkin jos pelaaja kasaa useita kortteja kerralla.
Mitä tapahtuu jos ei pysty tai halua pelata?
Jos pelaajalla ei ole sopivaa korttia – tai sellaista, jonka voisi uskottavasti väittää sopivaksi – hän nostaa koko avopakan käteensä. Vuoro siirtyy seuraavalle.
Valepaskassa tämä on iso päätös. Avopakka voi olla iso, etenkin pelin puolivälissä. Mutta nostaminen on joskus parempi vaihtoehto kuin kiinnijääminen valheesta juuri silloin, kun pakka on täynnä.
Pelaajalla on myös mahdollisuus yrittää onneaan: nostaa nostopakasta päällimmäinen kortti ja pelata se pöytään, jos se sopii. Jos ei sovi, koko avopakka siirtyy käteen.
Milloin peli loppuu?
Peli päättyy, kun vain yhdellä pelaajalla on vielä kortteja kädessään. Hän jää paskahousuksi.
Voittajia on siis monta – kaikki ne, jotka onnistuivat pelaamaan kaikki korttinsa ennen pelin loppumista. Järjestyksellä ei yleensä ole merkitystä – riittää, että ei jää viimeiseksi. Paskahousu toimii seuraavassa kierroksessa jakajana.
Jokerit mukaan – mitä muuttuu?
Jokerit tuovat peliin lisäkierteen. Jokerilla ei ole mitään arvoa – sitä ei voi pelata ”oikeana” korttina. Jokerin voi laittaa pöytään vain valheella, ja siitä on aina ilmoitettava jokin oikea korttiarvo.
Jos pelaaja jää kiinni jokerista, hän nostaa pinon. Jos kukaan ei haasta, jokeri jää pöytään ja vuoro jatkuu normaalisti.
Kannattaa seurata, kenellä on jokerit kädessään. Se pelaaja on jossain kohtaa pakosti pakotettu valehtelemsaan – ja sen hetken voi hyödyntää.
Vinkkejä parempaan pelaamiseen
Uusi pelaaja menettää usein korttinsa siksi, että haastaa liian innokkaasti tai liian harvoin. Kumpikin ääripää maksaa.
Haasta silloin, kun sinulla on jo paljon kortteja eikä muutamalla lisäkortilla ole merkitystä – mutta vastustajalle koko pakan nostaminen voi olla tuhoisaa. Älä haasta heti ensimmäistä epäilyttävää siirtoa, jos pinossa on vain muutama kortti.
Valehtele maltillisesti. Joka toinen siirto ei kannata olla vale – muut oppivat nopeasti lukemaan käyttäytymistäsi. Paras hetki valehdella on silloin, kun avopakka on pieni ja kiinnijäämisen hinta on alhainen.
Pidä erikoiskortit – erityisesti kakkosen ja kaatokortit – mahdollisimman pitkään. Kymppi ja ässä ovat arvokkaimmat silloin, kun avopakka on kasvanut isoksi. Niillä voi pelastua tilanteesta, jossa koko pakka uhkaa siirtyä käteen.
Tarkkaile muiden käsien kokoa. Jos jollain on enää 1-2 korttia, hän lähestyy voittoa. Silloin kannattaa haastaa aggressiivisemmin – vaikka pakka olisi pienehkö.
Muunnelmia ja paikalliset säännöt
Valepaskan säännöt vaihtelevat Suomessa paikkakunnittain ja porukasta toiseen. Yleisiä paikallisia variaatioita ovat:
- Valehtelusta kiinnijäänyt ei aloita uutta pinoa koskaan
- Kiinnijääminen antaa kaikille muille bonuskortin tai yhden ylimääräisen siirron
- Vain viimeksi tehtyä siirtoa saa haastaa – tämä on yleisin käytäntö ympäri Suomen
- Jokerit pelissä mukana alusta alkaen
- Kortteja jaetaan 7 eikä 5 – tämä hidastaa peliä ja lisää valinnanvaraa
Ennen pelin alkua kannattaa sopia yhteisistä säännöistä. Varsinkin jokerien käytöstä ja siitä, saako kiinnijääneen pelaajan paljastamat kortit pitää muistissa pelin loppuun – vai unohdetaanko ne heti.