Canasta pelataan 108 kortilla: kaksi 52 kortin pakkaa ja neljä jokeria samaan nippuun. Neljä pelaajaa, kaksi paria, pari vastapäätä ja vastustajat vierellä. Jokainen saa 11 korttia, loput jäävät pöydän keskelle nostopakaksi, ja päällimmäinen kortti käännetään kuvapuoli ylös avopakan aloittajaksi. Ensimmäisenä 5 000 pistettä kerännyt pari vie pelin.
Jos käännetty aloituskortti sattuu olemaan villikortti tai punainen kolmonen, se asetetaan poikittain ja päälle käännetään uusi kortti. Poikittainen kortti tarkoittaa lukkoa – siitä lisää alempana.
Korttien pistearvot
| Kortti | Pisteet |
|---|---|
| Jokeri | 50 |
| Ässä ja kakkonen | 20 |
| K, Q, J, 10, 9, 8 | 10 |
| 7, 6, 5, 4 ja musta kolmonen | 5 |
| Punainen kolmonen | 100 (bonuskortti, ei pöytäyskortti) |
Villikortteja on pakassa 12: neljä jokeria ja kahdeksan kakkosta. Ne korvaavat minkä tahansa luonnollisen kortin nelosesta ässään, mutta pistearvo ei muutu matkalla. Kuningattarien sarjassa makaava jokeri laskee 50, ei 10.
Kolmoset jäävät kokonaan sarjojen ulkopuolelle. Niillä on oma tehtävänsä, ja se selviää kohta.
Vuoro rakentuu kolmesta liikkeestä
Jakajan vasemmalla puolella istuva aloittaa, kierto myötäpäivään. Vuoro etenee näin:
- Nosto. Päällimmäinen kortti nostopakasta – tai koko avopakka, jos ehdot täyttyvät.
- Pöytäys. Sarjat pöytään omalta kädeltä, lisäykset parin vanhoihin sarjoihin. Vapaaehtoista, paitsi avopakan nostajalle.
- Heitto. Yksi kortti avopakan päälle, kuvapuoli ylös. Punaista kolmosta ei heitetä koskaan.
Ensimmäisellä vuorollaan pelaaja lyö pöytään kaikki kädessään olleet punaiset kolmoset ja nostaa tilalle yhtä monta korttia. Sama toistuu pelin aikana: punainen kolmonen pakasta pöytään heti, uusi kortti tilalle.
Pöytäys vaatii vähintään kolme samanarvoista korttia. Suoria ei tunneta, joten 5-6-7 ristiä on canastassa pelkkä kasa kortteja. Samasta numerosta parilla saa olla vain yksi sarja kerrallaan, ja vastustajan sarjoihin ei kosketa.
Milloin avopakan saa nostaa
Tässä ratkeaa moni erä. Avopakka kasvaa nopeasti, ja kymmenen kortin nosto kääntää usein koko jaon.
Vapaa avopakka. Nostat sen kahdella tavalla: pöytäät päällimmäisen kortin kädessäsi olevan parin kanssa (kaksi luonnollista tai luonnollinen ja villikortti), tai lisäät päällimmäisen kortin parisi valmiiseen sarjaan.
Lukittu avopakka. Lukon avaa vain kaksi luonnollista, päällimmäisen kortin kanssa samanarvoista korttia kädestä. Villikortti ei kelpaa avaimeksi.
Avopakka on lukossa kolmessa tilanteessa: pari ei ole vielä tehnyt avauspöytäystään, pakassa lojuu poikittain jokeri tai kakkonen, tai jaossa käännetty punainen kolmonen makaa pakan pohjalla merkkinä.
Kahta korttia ei nosteta koskaan: villikorttia eikä mustaa kolmosta. Suomen Canastaliiton säännöissä on lisäksi yksi kiristys – pelaaja, jolla on kädessä yksi ainoa kortti, ei ota yhden kortin avopakkaa.
Järjestys on tiukka. Ensin näytät sarjan, sitten keräät loput kortit käteen, sitten teet lisäpöytäykset, viimeisenä heitto:
Avopakassa 14 korttia, päällimmäisenä kymppi. Kädessä kaksi kymppiä ja kakkonen. Pöytäät kolme kymppiä, otat 13 korttia käteen, ja jos pakan pohjalta paljastuu neljäs kymppi, sekin lähtee samaan sarjaan saman vuoron aikana.
Avauspöytäys ja sen pisteraja
Parin ensimmäinen pöytäys erässä vaatii tietyn korttiarvon. Raja kiristyy sitä mukaa kuin pisteitä kertyy:
| Parin pisteet jaon alussa | Avauspöytäyksen vähimmäisarvo |
|---|---|
| alle 0 | 15 |
| 0-1 495 | 50 |
| 1 500-2 995 | 90 |
| 3 000 tai enemmän | 120 |
Rajaan lasketaan vain samalla vuorolla pöytään tulevien korttien arvot, useampi sarja yhdessä. Avopakan päällimmäinen kortti kelpaa mukaan laskuun, muu pakka ei. Punaiset kolmoset ja canastabonukset jäävät laskun ulkopuolelle kokonaan.
Käytännön laskutoimitus: K-K-K tuo 30 ja Q-Q-2 tuo 40, yhteensä 70. Riittää viidenkympin rajaan, kaatuu yhdeksänkympin rajaan.
Yksi poikkeus rajaan on olemassa. Pelaaja, joka pöytää koko kätensä kerralla canastan kanssa eikä ole pöydännyt aiemmin mitään, ohittaa vähimmäisarvon.
Kolmoset: bonus ja jarru
Punainen kolmonen on pelkkä bonuskortti. Se ei kuulu mihinkään sarjaan, sitä ei heitetä pois, eikä se auta avauspöytäyksen rajassa. Jos pari ei saa erän aikana yhtään sarjaa pöytään, punaiset kolmoset kääntyvät miinukselle täydellä arvollaan.
Musta kolmonen on jarrukortti. Heitettynä se estää seuraavaa pelaajaa nostamasta avopakkaa. Vaikutus kestää yhden kierroksen: heti kun joku heittää kortin sen päälle, musta kolmonen menettää voimansa, ja pakka on taas nostettavissa.
Tähän kohtaan moni suomenkielinen ohje kompastuu. Musta kolmonen ei lukitse avopakkaa villikortin tavoin. Lukitseva kortti jää poikittain näkyviin loppuerän ajaksi, musta kolmonen ei.
Mustat kolmoset pääsevät pöytään vain lopetusvuorolla: kolme tai neljä kappaletta kerralla, ilman villikortteja. Kaksi mustaa kolmosta kädessä tarkoittaa, ettei niillä lopeteta.
Aito canasta ja sekacanasta
Seitsemän saman numeron korttia muodostaa canastan. Pelkistä luonnollisista korteista kootaan aito canasta, villikortin sisältävästä sarjasta tulee sekacanasta. Ero bonuksissa on 200 pistettä aidon hyväksi, joten kakkosen läimäytys valmiiseen aitoon canastaan on kallis liike.
Villikortteja mahtuu yhteen pöytäykseen kolme, ja luonnollisia tarvitaan aina vähintään kaksi. Seitsemän kortin canastassa on siis vähintään neljä luonnollista korttia. Luonnollisia lisäkortteja saa työntää valmiiseen canastaan rajatta.
Pöytätavat kertovat tilanteen ilman puhetta. Kuudennen kortin kohdalla päällimmäinen kortti käännetään poikittain varoitukseksi. Valmis canasta pinotaan siistiksi nipuksi: punainen kortti päällä merkitsee aitoa, musta sekaa.
Lopetus
Lopetus vaatii parilta vähintään yhden valmiin canastan. Sen jälkeen pelaaja tyhjentää kätensä joko pöytäämällä kaikki korttinsa tai pöytäämällä kaikki yhtä lukuun ottamatta ja heittämällä viimeisen. Canastan saa täydentää ja lopettaa samalla vuorolla.
Ilman canastaa käteen jätetään aina vähintään yksi kortti heiton jälkeen.
Parilta saa kysyä luvan: ”Saanko lopettaa?” Kysymys esitetään heti noston jälkeen, ennen muita pöytäyksiä, ja vastaus sitoo molempia. Kyllä tarkoittaa pakkoa lopettaa, ei tarkoittaa kieltoa. Lupaa ei ole pakko kysyä lainkaan.
Erä päättyy myös nostopakan loppuessa. Peli jatkuu niin kauan kuin jokainen pelaaja ottaa edellisen heiton – ja kortti on pakko ottaa, jos pakka on vapaa ja se sopii oman parin sarjaan. Kun joku haluaa nostaa tyhjästä pakasta, erä katkeaa siihen. Jos nostopakan viimeinen kortti on punainen kolmonen, se lyödään pöytään eikä nostaja ehdi pöytäämään tai heittämään mitään.
Näin pisteet lasketaan
Bonukset erän lopussa:
| Bonus | Pisteet |
|---|---|
| Lopetus | 100 |
| Suora lopetus (koko käsi kerralla, canasta mukana, mitään ei pöydätty aiemmin) | 200 |
| Aito canasta | 500 |
| Sekacanasta | 300 |
| Punainen kolmonen | 100 |
| Kaikki neljä punaista kolmosta samalla parilla | 800 |
Bonusten päälle lasketaan kaikkien pöydättyjen korttien pistearvot ja miinukseksi käteen jääneiden korttien arvot. Kädessä olevalla kortilla ei ole eroa sillä, olisiko se sopinut sarjaan vai ei.
Yhden erän lasku:
- Aito canasta kuninkaista: 500 + 70 = 570
- Sekacanasta viitosista (viisi viitosta, jokeri, kakkonen): 300 + 95 = 395
- Kolmen ässän sarja: 60
- Lopetus: 100
- Yksi punainen kolmonen: 100
- Parin käteen jääneet kortit, kakkonen ja kymppi: -30
Erän saldo: 1 195 pistettä. Neljästä viiteen tällaista erää riittää maaliin.
Kaksin, kolmisin ja kuusin
Kaksinpeli. Kortteja jaetaan 15, nostopakasta otetaan kaksi korttia kerrallaan ja heitetään yksi. Lopetus vaatii kaksi canastaa. Maali pysyy 5 000 pisteessä.
Kolminpeli. Kortteja jaetaan 13, nostot kahden kortin sarjoina. Erän ensimmäinen avopakan nostaja pelaa yksin, kaksi muuta liittoutuvat häntä vastaan siksi eräksi. Pisteet kertyvät jokaiselle erikseen, punaiset kolmoset omaan piikkiin, ja maali on 7 500.
Kuusinpeli. Kolme pakkaa ja kuusi jokeria, 13 korttia pelaajalle, lopetus vaatii kaksi canastaa. Punaisten kolmosten arvo muuttuu: neljä tuo 400, viisi 1 000 ja kuusi 1 200.
Sovi nämä ennen ensimmäistä jakoa
Canasta säännöt vaihtelevat pöydästä toiseen, ja riita syntyy aina samoista kohdista. Neljä kysymystä kannattaa selvittää etukäteen:
- Riittääkö pöytäykseen kolmen villikortin katto, vai vaaditaanko luonnollisia aina enemmän kuin villejä? Osa suomalaisista pelaajista pitää kiinni jälkimmäisestä.
- Saako vapaan avopakan nostaa yhdellä luonnollisella ja yhdellä villikortilla, vai vaaditaanko aina luonnollinen pari?
- Käykö avopakan nosto valmiiseen canastaan sopivalla kortilla?
- Sallitaanko pelkistä villikorteista koottu sarja? Klassisissa säännöissä ei, osassa kotipöytiä kyllä, jolloin villicanastasta maksetaan 2 000 pisteen bonus.
Turnauspöydässä kysymyksiä ei esitetä – siellä pätevät liiton säännöt sellaisenaan.
Mistä peli tulee
Canasta syntyi Montevideossa Uruguayssa vuonna 1939. Nimi tarkoittaa espanjaksi koria. 1950-luvun buumissa peli haastoi bridgen asemaa maailman pelatuimpana korttipelinä, ja säännöt vakiintuivat Pohjois-Amerikassa vuoden 1950 tienoilla siihen muotoon, jota tälläkin sivulla käydään läpi.
Suomessa toimintaa ylläpitää Suomen Canastaliitto – Finlands Canastaförbund ry, joka julkaisee suomenkieliset säännöt ja järjestää turnauksia. Pelaajakunta painottuu pääkaupunkiseudulle ja senioriyhdistysten peli-iltoihin, mutta kaksi korttipakkaa ja neljä jokeria löytyy mistä tahansa kaapista.